perjantai 21. helmikuuta 2014

Ultraa...

Koska tänään kävimme synnytystapa-arviossa ja näimme taas pienokaisemme, ajattelin kirjoitella muista ultrakäynneistä...

Ensimmäinen ultra oli elokuun lopussa, jolloin viikkoja oli 11+3. Ultra jännitti aivan älyttömästi, koska näkisimme pienokaisemme ensimmäisen kerran ja olin miettinyt useasti, mitä jos kaikki ei olekaan kunnossa. Olo kuitenkin helpottui heti, kun saimme kuulla pienokaiden sydämen sykkivän <3 Pää-perämitta oli tuolloin 39,6 mm, eli pienokainen vastasi viikkoja 10+6. Siksi menimme viikon päästä uudelleen ultraan, jolloin katsottiin niskaturvotus ja se oli 1,7 mm. Pää-perämitta oli nyt 51,6 mm ja pienokainen vastasi viikkoja 11+6. Asiasta ei kuitenkaan tarvinnut olla ollenkaan huolissaan, mutta totta kai itseä asia hieman askarrutti.

Lokakuun lopulla oli rakenneultra, jolloin viikkoja oli 20+3. Odotin ultraa kovasti, koska saisimme tietää onko pienokaisella kaikki kunnossa ja kumpi sieltä mahdollisesti tulisi. Pienokainen painoi tuolloin 269g ja mitat vastasivatkin viikkoja 19+0. Kätilö halusi, että tulisimme uudelleen ultraan kahden viikon päästä, jolloin lääkäri ultraisi. Kätilö oli sitä mieltä, että lääkäri saattaisi muuttaa laskettua aikaa, joka oli alun perin 15.3. Kätilö vakuutteli kovasti, ettei syytä huoleen ole vieläkään, mutta totta kai sitä itse huolestui vain entistä enemmän. Ja tietenkin piti mennä netistä lukemaan keskusteluja aiheesta ja eihän siitä tullut kuin entistä pahempi mieli, yllättävää... Ukkokulta yritti lohduttaa, että kaikki on hyvin, mutta tietenkään itse ei niin ajatellut. Seuraavassa ultrassa viikkoja oli siis 22+3 ja nyt pienokainen painoi 423g ja mitat vastasivat viikkoja 21+1. Lääkäri ei kuitenkaan muuttanut laskettua aikaa, eli se on edelleen 15.3, mutta hän halusi, että kävisimme jatkossa sikiön kasvuseurannassa.

Ennen joulua oli sitten seuraava ultra ja viikkoja oli tuolloin 28+2. Kyllä taas osasikin jännittää, että onkohan pienokainen kasvanut. Pienokaisella oli silloin painoa 1118g ja mitat eivät vastanneet edelleenkään viikkoja. Koska pienokainen oli ollut alusta asti pienempi viikkoihin nähden, tämänkertainen lääkäri oli sitä mieltä, ettei kasvuseurannoissa tarvitsekkaan käydä. Ja koska laskettua aikaa ei muutettu edellisellä kerralla, pienokainen saattaisi syntyä todennäköisesti laskettua aikaa myöhemmin, luonnollisesti.

Ja tänään tosiaan oli synnytystapa-arvio. Pienokainen on raivotarjonnassa ja hyvin pitäisi mahtua syntymään, eli alateitse olisi tarkoitus synnyttää. Viikkoja on nyt 36+5, mutta pienokainen vastasi viikkoja 35+1. Tiedossahan siis oli ettei pienokainen vastaa viikkoja, kun ei ole vastannut missään vaiheessa. Painoa pienokaisella oli 2500g. Kyllä hän siellä kasvaa... :) Lääkäri halusi, että käyn ultrassa vielä lasketun ajan lähettyvillä, ellen sitten ole jo synnyttänyt.

Vielä pari kuvaa pienokaisesta ja nyt ei muuta kuin odotellaan... :)



(kuvat hirveen nätisti siinä jääkaapin ovessa)


<3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti